Johanna Regev - vieraamme Israelista

Teksti: Jari Aho

Johanna Regev asuu Israelissa aviomiehensä Liorin kanssa. Heidän perheeseensä kuuluu viisi lasta, joista vanhin on 25 ja nuorin 7. Hän työskentelee sekä Israelin museovirastossa että Weizmann-instituutissa, missä hän tutkii arkeologisia kaivauksia. Puoliso Lior mittaa ja ajoittaa löydöksiä.

Johannan oma yhteys Israeliin syntyi jo varhain.

– Olin 11-vuotias, kun tein ensimmäisen matkani Israeliin. Isäni työskenteli Israelissa toimittajana ja matkaoppaana ja koki Jumalan kutsun maata kohtaan.

Arkeologiaa ja maanpuolustusta

Kokkolassa ja Hämeenlinnassa kasvanut Johanna tietää, että turvallisuustilanne vaikuttaa Israelissa vahvasti arkeen. Varusmiespalvelus on kiinteä osa yhteiskuntaa ja myös Regevien lapset ovat suorittaneet asepalveluksen aikuisuuden kynnyksellä.

– Yksi pojistamme oli sodan aikana palveluksessa ja vetäytyi pakoon punkkien riivaamaan luolaan.

– Kontrasti oli surkuhupainen, kun opettajana sisäoppilaitoksessa toimiva tyttäremme lähettää perheemme pikaviestiryhmään kuvia, joissa hän leikkelee lapsille paperisia sydämiä samalla kun poikamme hikoilee neljänkymmenen kilon kantamukset selässä.

Juhannuskonferenssissa Nizar Francisin ja yhtyeen kanssa musisoiva Shiri-tytär palveli armeijan jazz-yhtyeessä laulajana ja esiintyi sotilaiden tilaisuuksissa. Vaikka tyttärien varusmiespalveluksen päävastuualueet liittyivät lapsiin ja soittamiseen ovat molemmat saaneet myös aseellisen koulutuksen.

Messiaaniset juutalaiset ja yhteiskunnan kirjo Israelissa

Israelin kymmenestä miljoonasta asukkaasta on juutalaisia neljä viidesosaa ja arabeja viidennes, joihin kuuluu muslimeja, kristittyjä ja druuseja. Jeesukseen Vapahtajana uskoviin messiaanisiin juutalaisiin on aiempina vuosikymmeninä kohdistunut vainoa.

– Vainoa voi esiintyä edelleen tietyillä alueilla, mutta suuressa kuvassa messiaanisia juutalaisia arvostetaan nykyään entistä enemmän ja heitä työskentelee mm. armeijassa korkea-arvoisissa tehtävissä.

Johannan mukaan israelilaiset ovat alkaneet ymmärtää, että messiaaniset juutalaiset ovat hyviä kansalaisia. Mielikuvaa on vahvistanut Israelin rinnalla seisovat evankeliset kristityt.

Noin puolet Israelin väestöstä on maallistunutta. Heidän elämäntapansa muistuttaa monin tavoin länsimaista arkea. He eivät käytä kipaa ja sapatti tarkoittaa monelle perheen ilta-ateriaa ja vapaapäivää ilman rajoitteita.

Uskonnollisen kirjon toisessa ääripäässä ovat ultraortodoksit, jotka erottuvat perinteisellä pukeutumisellaan sekä keskittymisellä uskonnollisuuteen ja Tooran opiskeluun. mikä nähdään heidän tapanaan suorittaa maan puolustusta.

Mitä suomalaiset ja israelilaiset voivat oppia toisiltaan

– Pidän suomalaisesta joutilaisuuden käsitteestä, mutta en ole varma, osaammeko me Israelissa oppia sitä. Elämä Israelissa on stressaavaa ja korkean elinkustannustason vuoksi monet joutuvat tekemään kahta työtä.

Suomalaiset voisivat oppia juhlimista ja yhdessäoloa perheen ja suvun keskellä. Raamattuun perustuvat juhlat tuovat epävakauden keskellä iloa, päättää Johanna.

kuva: Esko Anttikoski